maanantai 29. kesäkuuta 2015

Iltapuvun yksityiskohtia vuodelta 1819

Iltapukumuotia tammikuulle 1820 esiteltiin
La Belle Assemblée-lehden joulukuun numerossa 1819.
Englantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset muotilehdet
löysivät tiensä myös Suomeen ja Ruotsiin.
1. Juhlapäähine - Keveät päähineet olivat suosittuja iltakäytössä. Kuvan mallilla on päässään valkeasta satiinista valmistettu lieritön, siro niin sanottu toque-hattu, joka on koristeltu silkkiunikon punaisin nyörein ja valkoisilla sekä punaisilla plyymeillä. Päähinetyypin suosio levisi myös Pohjolaan ja esimerkiksi Tukholman Nordiska museetin kokoelmiin kuuluu villacrêpestä ja tyllistä sommiteltu, kultakankaalla ja valkoisilla punoksilla somistettu toque noin vuodelta 1810.

2. Viuhka - Viuhka oli paitsi soma asuste, myös kätevä väline tunnetilojen ilmaisemiseen. Sitä saattoi leyhytellä vaikkapa kainosti, hilpeästi tai tuohtuneesti. Sen suojiin saattoi myös kätkeä punastumisen tai kyynelhelmen, jota viuhkan kantaja ei toivonut muiden huomaavan. Holhokin sankaritar neiti Desideria Sparw oppii tyttökoulua käydessään lähettämään ihailijoille erilaisia viestejä viuhkan välityksellä. Kuvassa oleva viuhka on tehty kaiverruksin koristetusta norsunluusta.

3. Iltakäsineet ja shaali - Iltapuvun kanssa käytettiin pitkiä, kyynärpäähän tai hieman sen yli ylettyviä käsineitä. Värinä oli usein valkoinen, mutta vähitellen myös muut sävyt saavuttivat suosiota. Muotitietoinen daami täydensi usein iltapukuaan pitkällä, kapealla silkkishaalilla tai kallisarvoisella, suurella kashmirshaalilla. Jälkimmäiset olivat huippuluokan luksusta, jonka hankkimiseen vain yhteiskunnan kaikista rikkaimmilla oli varaa. Shaali oli myös tärkeää osata asetella taiteellisen tyylikkäästi kantajansa ylle.
  
4. Puku - Iltapukujen leikkaus seurasi aikakaudelle tyypillistä korkeavyötäröistä, antiikin inspiroimaa mallia. Lyhyet puhvihihat olivat suosittuja ja kaula-aukon muoto vaihteleva, esimerkiksi pyöreä tai V-aukko. Keveät kankaat kuten musliini, hieno silkki ja tylli olivat muodissa. Väriskaala oli vaalea. Iltapukuun saatettiin myös ommella laahus. Usein iltapuku koostui alus- ja päällysleningistä kuten yllä näkyvässä kuvassa: alla on alushameen tai -hameiden lisäksi yksinkertainen satiininen alusleninki. Päällysleninki on intialaista lehväkuvioitua musliinia, hihat on reunustettu hienolla kapealla pitsillä.

5. Tanssikengät - Kenkämuoti muuttui huomattavasti 1700-luvun lopulla. Korot madaltuivat kunnes ne katosivat kokonaan ja tilalle tuli ballerinatossua muistuttava keveä ja siro, tasapohjainen jalkine. Iltakäyttöön tarkoitetut kengät valmistettiin ohuista, kalliista kankaista kuten esimerkiksi yllä näkyvässä kuvassa olevat valkoiset satiinikengät. Koristeluna käytettiin mm. brodeerauksia ja rusetteja. Iltapuvun kanssa käytettävät kengät eivät yleensä soveltuneet ulkokäyttöön ja neidot saattoivat jopa joutua kesken tanssiaisten vaihtamaan tanssissa kuluneet kengät uusiin.